Jesin pieni suklaapuoti
Kun tytär oli pieni, hän katsoi Vatikaanista välitettyä messua ja tuumasi: paavia varmaan harmittaa kovasti, kun joutuu aina olemaan töissä sunnuntaisin, jouluna ja pääsiäisenä. Minua hieman hymyilytti asia, tottahan se varmasti kuitenkin oli, koska suklaa- ja bomboniereliikkeen omistajina tuumasimme, että samassa veneessä taidetaan olla paavin kanssa.
Joulu kolkuttelee taas ovella ja pieni herkkupuotimme tekee 7-päiväistä viikkoa valmistaen joulua italialaisille, kuten se on tehnyt jo vuosikymmenien ajan aina vuodesta 1978. Liike täyttyy ihanista tuoksuista ja on tulvillaan herkkuja ja pientä lahjatavaraa.
Miten italialaiset sitten herkuttelevat joulun aikaan? Aivan kuten suomalaisilla, myös italialaisilla on omat, perinteiset joulu herkkunsa, joita ilman joulu ei tule. Il Panettone, on joulun jälkiruokapöydän kiistaton kunkku. Hieman patterin päällä lämmitettynä sen tuoksu hurmaa koko juhlaporukan. Panettoneja on nykyään vaikka millaisilla, hyvinkin eksoottisilla täytteillä, mutta perinteinen rusina/hillottu hedelmätäyte pitää pintansa vuodesta toiseen. Panettonen alkuperä liittyy läheisesti Milanon kaupungin kaukaiseen menneisyyteen: jotkut tutkijat juontavat ne jopa klassiseen aikakauteen. Tätä erikoisuutta, sellaisena kuin sen nykyään tunnemme, voidaan pitää pitkän kehityksen lopputuloksena, joka on täynnä kiehtovia tarinoita, legendoja, kuuluisia hahmoja ja ”maukasta” tietoa. Hyvä, ensiluokkaisista raaka-aineista tehty panettone ei ole edullinen, mutta siihen kannattaa satsata, ja kyllä italialaiset satsaavatkin! Hyvänä kakkosena tulee pandoro, voita tihkuva tuoksuva leivonnainen. Torrone on kolmas klassikko, mantelikrokantti suklaalla tai ilman. Nämä kolme muodostavat joulun jälkiruokapöydän rungon. Siihen sitten lisätään joka perheen ja alueen omat herkut. Jälkiruokapöytä notkuu italialaisessa joulussa.
Pikku liikkeemme on kuuluisa siitä, miten pakkaamme asiakkaan valitsemat lahjat. ”L’occhio vuole la sua parte”, sanotaan ja se kyllä pitää paikkansa, varsinkin italialaisten kanssa. Kaikki herkut ja lahjat pakataan kauniisti: nauhoin, rusetein, oksin ja kävyin. Se vie aikaa, mutta maksaa vaivan, sillä kädentaidot on kunniassa vieläkin. Lahja pudotetaan sitten upeaan paperikassiin, Arrivederci ja Buon Natale! Taas yksi onnellinen asiakas pääsee matkaan herkkukasseineen.
Työmme oikeiden makujen ja herkkujen etsintä alkaa jo kesällä. Mitä värejä, mitä makuja seuraavalle juhlakaudelle tulisi tarjota ja mikä on muodissa. Itse pidän yksinkertaisista ja neutraalinvärisestä koristeluista, mutta olen vuosien varrella joutunut opettelemaan, että ”less ei aina ole more”. Italialainen on vaativa asiakas ja monesti olen joutunut purkamaan pakkaustyön, kun asiakas on nyrpistänyt nenäänsä ja sanonut, ettei lopputulos miellytä, yleensä siksi, että siinä ei ole tarpeeksi hörhelyä ja kimallusta.
Marraskuun puolivälistä loppiaiseen päivämme kuluvat liikkeessä ja tilauksien toimituksessa. Se on raskas rupeama, mutta on palkitsevaa huomata, että asiakas on tyytyväinen saamaansa palveluun ja palaa yhä uudelleen liikkeeseemme. Minulta on usein kysytty, olisinko koskaan kuvitellut päätyväni suklaakauppiaaksi Italiaan. No en kyllä! Molemmat vanhempani olivat valtion virkamiehiä lomineen ja vapaine viikonloppuineen, joten yksityisyysyrittäjän rooli ei käynyt edes mielessä.
Huolimatta epävarmoista ajoista, korona viruksesta ja puhaltavista sodan tuulista, tai ehkä juuri siksi, ihmiset kaipaavat elämäänsä pientä ylellisyyttä ja piristystä. Suklaa ja kauniisti koristellut makeispakkaukset helpottavat hetkeksi. Niin, onhan suklaan herkuttelu todettu parantavan sydämen terveyttä ja aivotoimintaa.
Oma joulusuklaa-TOP 6
1. Venchi: Cuneese
2. Bramardi: gianduiotto
3. Ranskalaiset tryffelit
4. Baratti&Milano: Cremino 4 strati
5. Venchi: Montezuma 75%
6. Varnelli: Garibaldino
Listasta puuttuu yksi suursuosikkini, marchelaisen pientuottajan paikallisilla viineillä maustettu tumma suklaa, joka ei vie vain kieltä vaan myös sydämen mennessään. Valitettavasti tuotanto on nyt pysähdyksissä syyskuisen tulvan takia. Tehdasta ollaan käynnistämässä uudelleen ja kun tilat saadaan korjattua ja tuotannon taas käyntiin, heidän suklaansa on ansaitsemallaan paikalla, listan ykkönen.
Kuvat: Elina Koskinen