Santa Lucia on yksi Italian rakastetuimmista pyhimyksistä, hänen tarinansa alkaa 300-luvun Syrakusasta.

Lucia syntyi Syrakusassa noin vuonna 283 jKr. ja menetti isänsä jo varhain. Hänen äitinsä, Eutychia, antoi tyttärelleen kristillisen kasvatuksen, vaikka kristittyjen asema Rooman valtakunnassa oli tuolloin erittäin turvaton.

Lucian tarinan keskeinen käännekohta liittyy äidin vakavaan, monivuotiseen verenvuotosairauteen. Eutychia, sairauden heikentämä, järjesti Lucialle kihlauksen varakkaan aatelismiehen kanssa turvatakseen tyttärensä aseman.

Lucia oli kuitenkin antanut salassa neitsyyslupauksen. Hän halusi purkaa avioliittolupauksen ja käyttää perheen omaisuuden köyhien auttamiseen. Epätoivoissaan Lucia ehdotti äidilleen pyhiinvaellusta Pyhän Agathan haudalle Cataniaan. Legenda kertoo, että Lucia sai haudalla mystisen näyn Sant’Agatasta ja hänen äitinsä parantui. (Sant’Agata on Catanian ja monien muiden kaupunkien suojeluspyhimys, joka myös koki marttyyrikuoleman.) Eutychian ihmeellinen parantuminen vakuutti hänet täysin siitä, että Lucian kristillinen usko oli aitoa ja voimakasta. Hän antoi Lucialle luvan purkaa kihlauksen ja lahjoittaa myötäjäiset köyhille. Tämä päätös oli valtava käännekohta, joka sai nuoren naisen haastamaan aikansa sosiaaliset normit.

Lucian päätös omistaa koko elämänsä kristilliselle uskolle ja köyhien auttamiselle ei ollut helppoa. Se oli todella suuri askel, joka maksoi hänen henkensä.

Lucian hylätty ja kostonhimoinen kihlattu ei kestänyt nöyryytystä eikä myötäjäisten menetystä, vaan ilmiantoi Lucian kristittynä Syrakusan käskynhaltijalle, Paschasiukselle. Kun Lucia kieltäytyi kuulustelussa uhraamasta Rooman jumalille, raivostunut Paschasius tuomitsi hänet julmaan häpäisyyn. Lucia yritettiin tappaa monin tavoin, roviolla polttamalla ja miekan iskuilla, mutta legendan mukaan mikään ei onnistunut. Lopulta hänen päänsä katkaistiin. Lucian kuolema ajoitetaan Diocletianuksen vainojen aikaan, noin vuoteen 304 jKr.

Lucian silmistä kerrotaan useita tarinoita. Eräs niistä kertoo, että Lucia repi itse silmänsä irti osoittaakseen, ettei maallinen kauneus merkitse mitään. Toisen legendan mukaan hänen silmänsä revittiin irti osana kidutusta. Kerrotaan, että Jumala palautti hänen näkönsä, minkä vuoksi Lucia tunnetaan näkökyvyn ja silmäsairauksien suojeluspyhimyksenä.

Valon Symboliikka ja Perinne (13. joulukuuta)

Lucian nimi tulee sanasta lux, joka tarkoittaa valoa. Häntä juhlitaan 13. joulukuuta, yhtenä vuoden pimeimmistä hetkistä. Italiassa Lucian muisto on erittäin elävä: monet kirkot, piazzat ja kadut on omistettu hänelle.

Erityisen näyttävästi juhla näkyy Syracusassa. Siellä järjestetään pyhä kulkue, jossa Santa Lucian hopeinen patsas kannetaan katedraalista Santa Lucia al Sepolcro -basilikaan. Patsaan sisällä säilytetään pyhimyksen reliikit. Juhlan kunniaksi koko kaupunki pukeutuu juhlavaan asuun: parvekkeet koristellaan ja kadut täyttyvät rukouksista ja laulusta. Monissa kylissä lapset pukeutuvat valkoisiin vaatteisiin kantaen kynttilöitä.

Cuccìa – Kiitollisuuden Ruoka

Vuonna 1646 Siracusaa koetteli suuri nälänhätä. Kaupunkilaiset olivat yhtyneet yhteisiin rukouksiin päivien ajan, ja juuri Lucian päivän aamuna satamaan saapui viljalastissa ollut alus. Tapausta pidettiin heti pyhimyksen ihmeenä. Nälkäiset kaupunkilaiset eivät jaksaneet kuoria viljaa, vaan keittivät jyvät sellaisenaan, ja näin syntyi Cuccìa, ruoka joka muistuttaa kiitollisuudesta ja toivosta. Cuccia perinne jatkuu yhä: Lucian päivänä perinteen mukaan vältetään jauhoja tai jauhetuista viljoista valmistettuja aterioita. Pöytään kannetaan suolainen tai makea Cuccia.

Veneton alueella Santa Lucian juhlaa vietetään laajasti ja monipuolisesti, ja sen perinteet elävät vahvoina eri kaupungeissa. Esimerkiksi historiallisessa Veronassa Lucia-yö on erityisen maaginen lasten odotellessa lahjoja ja makeisia. Vanha legenda kertoo tämän perinteen syntyneen jo 1200-luvulla, kun lasten silmäsairausepidemia taltutettiin, ja pyhä Lucia nähtiin lasten pelastajana.

Padovan ja Vicenzan kaupungeissa juhla näkyy edelleen elävästi lasten ilossa, kun he saavat lahjoja ja makeisia, jotka tunnetaan herttaisesti nimellä ”I regali di Santa Lucia” – Lucian lahjat. Monet venetolaiset perheet pitävät Lucian päivää juuri joulunajan virallisena avauksena. Hän on ensimmäinen jouluhahmo, joka saapuu tuomaan lahjoja ja iloa pienimmille, ikään kuin valmistellen tietä varsinaiselle joulupukille. Näin Lucia pitää yllä ihanaa odotuksen ja salaperäisyyden tunnelmaa joulukuun pimeydessä.

Santa Lucia ei ole vain menneisyyden hahmo. Hän on yhä elävä symboli rohkeudesta, myötätunnosta ja toivosta. Vaikka Lucian tarina on peräisin vuodelta 304 jKr., hänen kohtalonsa on valitettavan ajankohtainen yhä tänään. Lucian kohtalo ei ollut vain uskonnollinen marttyyrius, vaan se täytti myös kaikki naismurhan tunnusmerkit. Hänet surmattiin miehen kostonhimosta ja kontrollin menettämisestä johtuen, koska hän kieltäytyi miehen kontrollista ja teki itsenäisiä päätöksiä omasta elämästään, omaisuudestaan ja kehostaan. Nämä motiivit ovat valitettavan yleisiä edelleen. Lucian tarina muistuttaa siitä, kuinka syvälle juurtunut naisiin kohdistuva väkivalta on ja kuinka korkea hinta naisten itsenäisyydellä voi edelleen olla.

---

Cuccìa dolce – Sisilian perinneherkku (Resepti)

Ainekset:

• 300 g vehnänjyviä (liotettu ja keitetty pehmeiksi)
• 1 kourallinen kikherneitä (valinnainen, perinteinen lisä)
• 400 g ricottaa
• 80 g sokeria
• 40 g suklaalastuja
• Kandeerattua hedelmää maun mukaan
• Appelsiinin kuorta raastettuna (tuomaan raikkautta)

Valmistus:

1. Liota vehnänjyvät yön yli ja seuraavana päivänä keitä jyvät hitaasti, kunnes ne ovat pehmeitä (2–3 tuntia).
2. Valuta ja jäähdytä jyvät.
3. Sekoita ricotta ja sokeri tasaiseksi, pehmeäksi massaksi.
4. Lisää suklaalastuja ja halutessasi kandeerattuja hedelmiä.
5. Voit maustaa myös appelsiininkuorella tai vaniljalla.
6. Yhdistä: Sekoita keitetyt, jäähdytetyt vehnänjyvät ricottaseoksen joukkoon.
7. Jäähdytä: Anna Cuccìan tekeytyä jääkaapissa vähintään pari tuntia tai yön yli, jotta maut tasaantuvat.
8. Perinteisesti herkku koristellaan kanelilla tai kandeeratuilla hedelmillä.