Mitä on juhannus ilman järveä, saunaa ja keskiyön aurinkoa?

Kysyimme ulkomailla asuvilta suomalaisilta, miten he viettävät juhannusta. Saimme paljon vastauksia ympäri maailmaa.

Romaniassa tehdään töitä, Omanissa kuunnellaan Suomi-iskelmää ja kaivataan sidukkaa, Filippiineillä pulahdetaan aamu-uinnille, Australiassa palellaan ja poltetaan tynnyrissä kokkoa…

Monelle juhannus nivoutuu niin tiivisti Suomeen, ettei sen juhlimisessa ole muilla mailla mieltä. Voimme silti aina haaveilla mökistä, saunasta ja viileästä järvestä yöttömänä yönä.

”Ihmiset eivät ymmärrä, että on juhannus!”

Bukarestissa asuvan Heli Ruotsalaisen juhannukseen kuuluu Ikeasta ostettu silli.

Työskentelen Romanian Bukarestista kymmenelle markkinalle. Niistä osa on ortodoksisia, osa katolisia ja osa muslimimaita eteläisessä Itä-Euroopassa. Kaikkien juhlapäivien muistaminen on haastavaa, ja kesäkuussa muutenkin on antifasistista päivää, kansallispäiviä, ortodoksista helluntaita…

Juhannusta täällä ei kukaan juhli, ja se on siis aivan tavallinen työpäivä.

Juhannuksena työskenteleminen tuntuu jotenkin ”väärältä”. Kuuntelen paljon suomalaista radiota päivittäin, ja suomalaisten juhlapyhien ohjelmien tyhjyys vain korostaa tätä päivän outoutta.

Miten ihmiset ympärilläni eivät ymmärrä että on juhannus!

Sama outo tunne väärässä ajassa olemisesta on aina syyskuuhun saakka, sillä kun suomalaiset lähtevät lomille juhannuksesta, Balkanilla lomaillaan vasta elokuussa.

En ole koskaan ollut kova juhannuksen viettäjä Suomessa, mutta hassusti sitä alkaa tehdä mieli silliä ja uusia perunoita. Silliä saa onneksi Ikeasta, uusia perunoita hyvästä supermarketista ja saunaan pääsee usein johonkin hotelliin.

Hotellisaunojen tiukat ohjeet tosin aina naurattavat: kovin on tarkkaa, kuinka kauan saa saunassa olla.

Heli Ruotsalainen, Bukarest, Romania

”Juhannus on taas kerran siellä ja minä täällä”

Juhannus on ainoa juhla, jonka imitoiminen ei onnistu Omanin kesässä, kirjoittaa Helena Heikkilä.

Katselen Instasta kaikki ne lomallelompsis– ja grillikuumana -päivitykset ja kerään itseni kateusraivon valtaan.

Ymmärrän, juhannus on taas kerran siellä ja minä täällä.

Hennot tienvarsikukat, kevyt kesätuuli, se ihana hento suomalainen kesä! 

Tulee pakonomainen tarve imitoida juhannusta.

Juhannus kuitenkin on ainoa juhla, jonka imitoiminen ei onnistu Arabian niemimaan pätsinkuumassa kesässä, jossa varjon viileydessä on +45 astetta.

Tuijotan hetken kaakeloitua parveketta, jolle astuminen aiheuttaa palovammoja. 

Sanon unkarilaiselle miehelleni, että se on juhannusaatto ja huokaan… 

Hänen mielestään juhannus on suomalaisuuden suurin omituisuus. Hän ei ole koskaan ollut juhannusta Suomessa, eikä saa kiinni keskiyön auringon hennosta tunnelmasta ja seitinohuesta grillauskännistä.

Suruuni korkkaan viinin ja valitan, että tulisi olla sidukkaa. Hän ei edes tiedä, mikä on sidukka. 

Haen kukkakaupasta kaikenkirjavan alennuskimpun ja sitten yönpimeydessä grillaan tulikuumalla parvekkeella kalkkunamakkaraa ja kuuntelen Spotifystä Suomi-iskelmää.

”Googlaan onnettomuudet ja murjotan, kun ei ole saunaa.”

Yksin saan parvekkeella juhlia. Mies seuraa tilannetta, mutta pitää hyvin selvänä sekä päänsä että sen faktan, että ei missään nimessä osallistu juhlallisuuksiin. 

Googlaan onnettomuudet ja murjotan, kun ei ole saunaa. Mies käskee minun mennä kuntosalin saunaan ja pulahtaa uima-altaaseen. Minä karjun hiprakassani, että ei ole sama asia ja nyt olis parempi poistua minun mittumaarista

Nyhdän kukkakimppua, jauhan entisistä poikaystävistä, ja kerron juhannustaioista.

Monologini kestää niin kauan, kunnes miehen mielestä laulan liian lujaa ajetaan me dandemilla, ja että jos ei hän, niin sitten uskonpoliisi katkaisee hyvin pian juhlintani ja varsinkin salkotanssin taloyhtiön palmun ympärillä.

Parvekejuhannus suljetaan ja keittiössä tursotan grilissä kuivuneen kalkkunamakkaran päälle edelliskesänä maahan salakuljettua turunsinappia. Kulinaristisesti tarkasteltuna yhdistelmä on huono, mutta olen tyytyväinen että juhannus tuli huomioitua.

Helena Heikkilä, Muscat, Oman

”Juhannus on Suomeen liittyvä omintakeinen juhla”

Nautin siitä, ettei Italiassa tarvitse viettää juhannusta, kirjoittaa Raili.

Juhannuksen viettäminen alkoi Suomessa sillä, kun kiiruhdimme työpäivän jälkeen eväiden ostoon ruuhkaiseen ruokakauppaan.

Siitä sitten kaikkien uusmaalaisten kanssa autoihin köröttelemään, jonottelemaan Lahdenväylällä muutama tunti kuumassa autossa.

Mutta ihana oli päästä yhdessä ystävien kanssa mökkimaisemiin viettämään mittumaaria.

No, hyttysiä oli tietysti ja usein tihkusadettakin, mutta tuntuu, että juhannuslounas kyllä nautittiin aurinkoisessa säässä. Muistikuvien lisäksi on vain tärähtäneitä valokuvia ihmisistä hämärässä, hiipuvan nuotion ääressä.

Juhannus on minulle vain Suomeen liittyvä omintakeinen juhla.

Kun olen viettänyt riittävän monta juhannusta Suomessa, niin nautin nyt, kun juhannusta ei Italiassa tarvitse enää viettää. Lasin tai kaksi kylmää valkoviiniä kuitenkin nautin keskikesää juhlistaakseni.

Sauna… se istuu niin tiiviisti suomalaiseen järvi- tai merimaisemaan, että minun on vaikea keksiä sille muualta yhtä hyvää käyttökohdetta.

Raili Solonen, Italia

”Roomassa ei tarvita toppatakkia”

Jatta Paakkisen juhannukseen kuuluu aperitiivit Roomassa.

Juhannus Suomi-porukalla ei suoraan käänny Suomi-juhannukseksi.

En ollenkaan muista juhlineeni Roomassa juhannusta suomalaisittain.

Toisaalta juuri se tukisi teoriaa siitä, että näin olisi muistikatkoksista huolimatta edes joskus tapahtunut…

Viime vuonna en juhlinut, sitä edellisenä kävimme Castelleilla syömässä muutaman suomalaisen kesken, ja viisi vuotta sitten oli Suomesta vieraita. Kävimme roomalaisittain aperitiiveilla keskustassa.

Tänä vuonna juhlimme yhdenlaisella Suomi-kokoonpanolla Anguillarassa Bracciano-järven maisemissa. Järvi tietysti pitää juhannuksena olla, ainakin lähellä. Kokkoa emme sytytä, emme grillaa eikä suunnitelmissa ole pellossa alasti kieriskely.

Järven lisäksi suomalaisin elementti lienee perunasalaatti, jos se lopulliselle menulle päätyy.

Epävirallisen gallupin tuloksena suomalaisten juhlien juhliminen ei tunnu Roomassa samalta, sillä yöttömät yöt, koivut, uudet perunat, kokko ja juhannussalko puuttuvat.

Eikä kevyttoppatakkiakaan tarvita.

”Mutta hirveä yritys on usein kuitenkin, että siinä mielessä kunnioitetaan kyllä!”

Jatta Paakkinen, Rooma, Italia

Lisää juhannusterveisiä maailmalta

Sanna, Italia: Tänä vuonna juhannus on peruttu. Anoppivanhemmat ovat kylässä.

Teemu, Filippiinit: Kahdeksan vuotta putkeen olen viettänyt juhannukset muualla kuin Suomessa. Malta, Irlanti ja Portugali olivat tukikohtiani ennen Filippiineille muuttoa marraskuussa 2019. Viime juhannus meni täysilukituksessa, joten silloin ei tullut tehtyä juurikaan mitään. Tänä vuonna ajattelin käydä aamu-uinnilla, sen jälkeen parin tunnin pleikkarisessio, jonka jälkeen frendien kanssa paikalliseen baariin. Eli kuviot ovat aika perinteiset. Saunaa ei tarvitse kun lämpötila ollut noin +40 viimeiset kolme kuukautta.

Johanna, Italia: En vietä juhannusta, mutta haaveilen saunasta ja saunan jälkeisestä pulahtamisesta, valoisasta kesäyöstä kotona Lapissa.

Minna, Italia: Tänä vuonna vietän juhannuksen Suomessa: sauna, grillausta, siideriä, suomalaista iskelmämusiikkia. Saatamme myös käydä merenrannassa tai Seurasaaressa. Olen aika onnessani!

Taina, Australia: Täällä Canberrassa on joka vuosi kaikkien suomalaisyhteisöjen juhannusjuhla, kokkoineen kaikkineen. Kokko on kylläkin tynnyrissä. Ohjelmassa on perinteisiä suomalaisia lauluja, runoja ja tietenkin ruokaa. En ole moneen vuoteen ottanut osaa juhlaan, koska tähän vuodenaikaan on aina tosi kylmä. Uskon kuitenkin, ettei ohjelma ole vuosien aikana juuri muuttunut.

Tiina, Italia: Vietän juhannusta yleensä suomalaisen ystäväni kanssa. Syömme jotain suomalaista ja nostamme maljan juhannukselle.

Raili, Italia: En vietä… ei saunaa enkä pyöri alasti heinikossa… Suomesta kaipaan mökkiä, saunaa, uimista keskiyön auringossa (tai vesisateessa) ja tietysti kokkoa ja makkaranpaistoa tikun nenässä.

Tiina, Espanja: Asumme Barcelonassa, jossa rätisee ja paukkuu kaiken sortin pommit koko kesäkuun ajan, kun lapsilta loppuu koulu ja kesänvietto alkaa. Rakettijuhla kulminoituu juhannusaattoon, jolloin joka puolella on kuin sotatila: kovaääniset paukkupommit säikäyttävät ihan tosissaan niin ihmiset kuin eläimetkin. Eli hyvin pienellä innolla osallistumme juhlaan. Toki silloin, kun lapset olivat pienempiä, menimme aina rannalle paukuttelemaan.

Ritva, Suomi: Vietän ensimmäistä juhannusta kotona Suomessa sitten 30 vuoteen. Eli hyvää ruokaa, lapset käymässä, savusaunontaa kotirannassa ja juhannuskoivut talon ulko-oven kahta puolta. Eipä sitä muusta ole unelmoinutkaan kahteen vuoteen.

Minna, Saksa: Hyvää juhannusta kaikille! Menemme täältä Papenburgista Saksasta Hollannin puolelle saunamaailmaan, ajomatkaa on noin 15 minuuttia. Sitten teemme lohta ja perunoita sekä marjaisan kääretortun.

Elina, Italia: En vietä juhannusta sen kummemmin, mutta uusia perunoita ja silliä syödään, jos silliä on. Tänä vuonna ei ole. Juhannuksena kuuntelen tanssilavamusiikkia, kuten Saarenmaa-valssia ja Hanko-valssia. Fiilistelen niillä. Tämä on ihan itse luotu pieni perinne, sillä en koskaan Suomessa asuessani käynyt tanssilavoilla juhannuksena.

Pirkko, Italia: Vietin yhden ikimuistoisen juhannuksen reiki-masterini tontilla ihanassa seurassa täysin ”pellolla” jossain Quercianellan kukkuloilla. Illalla jaettiin sekalaiset ruokatuliaiset, ja istuttiin kokon ympärille, kun joku shamaani rummutteli tulikärpästen ja valtavan täysikuun valaisemassa lämpimässä yössä. Aamun sarastaessa ja hiljaisuuden vallitessa kerättiin kukkasia. Ne laitettiin raikkaaseen veteen, jolla pestiin kasvot ja kädet…. Italialaisen kotikyläni pyhimys on syntynyt juuri juhannuksen aikaan. Sen kunniaksi ennen järjestettiin kunnon ilotulitus. Sitten kylämme yhdistettiin hallinnollisesti viereiseen kylään, ja nyt naapurikylän pyhimys on myös meidän pyhimuksemme – ihan vain siksi, että naapurikylä on aakkosissa ennen meitä. Sinne katosivat ilotulitukset!

Tuula, Italia: En vietä juhannusta mitenkään. Tyttäreni on töissä Ikeassa ja hän on tavannut järjestää juhannusjuhlat työntekijöille, mutta nyt kahtena vuonna niitä ei ole pystytty järjestämään.

Kaupallinen yhteistyö:

www.riomaggiovini.it
Tenute Rio Maggio
C.da Vallone, 41 – 63812 Montegranaro – ITALY
https://www.facebook.com/riomaggiovini
https://www.instagram.com/riomaggio_wine_resort/