Ny ois sit taas lokakuu ja sehä tarkottaa kurpitsoi!

Ja mikä niis kurpitsois ois parempaa, ku se et ne huokuu oikei vitamiinei ja mineraalei, joit sitä ihmise kroppa kaipaa ku on pimiää ja kylmää. Ja samal ku pääsee mutustamaa oikei roimasti sokerist hyvää, ni a vot! Sitähä myö sit tarjoillaa täs tänää.

Kurpitsaista makiaa mahan täyeltä!

***

Amerikanmail on paljonkii kaikennäkösii reseptei kurpitsasta varsinki nyt ku niil on se joku kiittämisen päivä ko lähenee vaa.

Niitte näis kaikis resepteis on sellasta ku kurpitsamausteseosta, jota ei tietenkä tääl Atlantin toiselt puolelt saa oikei millää.

Miehä sit repäsin kuulkaa ja laitoin sekoittaen oman sellasen.

Ja tällaselt se sit näyttää.

***

KURPITSAMAUSTESEOS

4 tl jauhettua kanelia

2 tl jauhettua inkivääriä

1 tl jauhettua neilikkaa 

2 tl jauhettua kardemummaa

½ tl jauhettua maustepippuria

½ tl jauhettua muskottipähkinää

Nää vaa sekotellaa yhtee ja sit sen voi laittaa vaik omaa pikku purnukkaansa ja siihe sit kirjottelee et tällane kurpitsamausteseos on täälki sisäl ettei sit tuu vahingos käytettyy johki muuhu juttuu.

Joski sopiiha tää vaik muihinki juttuihi, täs on aika jouluine maku.

Jos teil sattuu olemaa kaapis piparkakkumaustetta ni se käypi kans tän tilalla aivan mainiosti!

***

Miehä sit ostin sellasen pikkusen kurpitsan ja sit keitin sitä veessä ihan ilman suoloja tai muuta makuaineita.

Sit otettii veet pois ja soseutettii ja täs ois kaks esimerkkii, mitä sellasest voi sit tehä.

Sithä sitä sosetta voi käyttää vaikka risottoon tai keittoon.

Laittaa vaa pakkaseen sopivis annoksis. 

***

Tää resepti on nii yksinkertane jotta sitä voi tehessää hoiella vauvat ja pyykitkii eikä yhtää ala ees hiki valumaa.

Näis on tärkiää et ei ala sohimaa ja vispaamaa raivopäänä ku kevyest vaa sekotettaa jauhot sekkaa sillee et ne justiisa on sekotettu ni sit tulee hyvä. Muute tulee uunist ulos pelkkii ovenpidikkeitä, joit ei syö kukkaa ees kohteliaisuuttaa.

Nää pyssyy hyvänä jääkaapis mainiosti, mut iha ulkonaki jääkaapist.

Pakastuuki tosi hyvite ku ei oo voita vaa öljyy. Voi sit tehhä enemmäkii vierasvaraks kerralla, mut en kyl suosittele et kauhee isoks tätä taikinaa tekee ku sit tulee taas sekoteltu turha paljoja tuloo tiiviit muhvinit.

Näitte nimi on tonitsimuhvini ku näist tulee sellasii pehmeit niiko tonitseist mut nää ei oo sellasii rinkuloi vaa enemmä niiko muhvinei.

***

KURPITSAISET TONITSIMUHVINIT

12 isohkoo, joihi sie tarvihet:

225 g jauhoi (iha minkälaisii ruukaat käyttää)

1 tl kurpitsamausteseosta (sitä mitä myö tehtii tos aiemmi)

1 tl leivinjauhet

½ tl ruokasootaa

½ tl suolaa

425 g kurpitsasoset (iha vaa keittelet kurpitsat ilman mittää ja sit pistät soseeks)

70g ruskeet sokerii

150g tavallist sokerii

2 munaa

115g öljyy (sellast mitä tykkäät, kunha ei oo kauhiasti makuu)

reilu teelusikalline vaniljauutet

Päälle: voita, sokerii ja kanelii

***

Ekana laitetaa uuni lämpiimää sellasee mukavaa 175 asteesee.

Sit voiellaa 12 muhvinin (vai kuppikakuiksko ne näit kuttuu) vuoka.

Miul on sellane vähä isompi, et sellasee pienempää ni pursuu vähä yli jos siihe laittaa koko taikinan.

Otetaa sellane keskikokone vuoka ja laitetaa siihe jauhot, mausteet, leivinjauheet ja soodat ja sit suola. Sit sekotellaa hyvi yhtee. Laita sivvuu.

Otetaa toine vähä isompi kulho ja vispataa yhtee kurpitsasose ja sokerit. Sit sinne sekaa vispataa munat, öljy ja vaniljauute.

Sit sekotetaa yhtee varovasti kuivat ja kostiat aineet.

Älä käytä liikaa voimaa ja vispaa ku muute menee kaik ilmat ja nää ei nouse eikä tuu pehmiää. Sellane ripakka alle puol minuuttii riittää valla mainiosti. 

Sithä myö vaa ladotaa tää tasasesti mei muhvinivuokaa ja isketää uunihi noin 20 minuutiks tai sillee että ku tökkää hammastikul ni ei jää taikinaa tikkuu.

Anna jähtyy hyvite ja sit sipase vähä sulatetul voilla ja kierittele sokerikanelisekotukses.

Jos laitat pakkasee ni sulata ja laita sokerikanelit päälle just enne tarjoiluu.

Nauti!

Ja älä huoli, nää ei oo ees kovi kalorisii ni ei ees näy lanteil.

Ja vaik näkyskii ni on sen arvosta ja eipähä tuu kylmä talvella!

Teksti ja kuvat: Laura Sinkonen