Karnevaalia vietetään katollisissa maissa laskiaisen aikaan. Tarkoituksena on juhlia paaston alkamista.

Karnevaali huipentuu laskiaistorstaista laskiaistiistaihin, ja tuhkakeskiviikosta alkaa pääsiäiseen jatkuva paaston aika, jolloin ei syödä lihaa.

***

Karnevaalien aika on Italiassa erityisesti lasten suosikkijuhla-aikaa.

Silloin kouluissa ja päiväkodeissa juhlitaan ja pukeudutaan naamiaisasuihin, tanssitaan, hullutellaan ja tietysti syödään herkkuja.

Ja kuten muissakin Italialaisissa juhlissa, myös karnevaalien herkut ovat usein alueellisia.

***

Alunperin Itävallasta kotoisin olevaa makeista krapfenia valmistetaan erityisesti Bolzanossa ja Alto Adigessa.

Ensisilmäyksellä krapfen näyttää tavalliselta bombolone-kermamunkilta, ja hyvin lähellä se sitä onkin, mutta perinteisessä krapfenissa täytteenä käytetään aprikoosihilloa, ja sen taikinassa on kananmunaa.

***

Berlingozzo tulee Toscanasta. Se on donitsin muotoinen, sitruunainen kakku, jota syödään perinteisesti ”rasvaisena torstaina”.

Kakulla on jo pitkä historia, joka juontaa juurensa Lorenzo the Magnificentin aikaan ja renessanssin karnevaalijuhliin.

Tämä nopea ja yksinkertainen sitruunakakku sopii mainiosti niin aamupalaksi kuin jälkiruuaksikin. 

***

Karnevaalien aikaan erityisesti uppopaistetut leivonnaiset ovat suosittuja.

Tunnetuimpien joukossa on epäilemättä chiacchieret, joita leivotaan kaikkialla Italiassa.

Tosin alueesta riippuen chiacchieren nimi saattaa olla myös frappe, cenci tai bugie.

Chiacchieret ovat paistettuja ja erittäin murenevia, usein neliömuotoisia herkkuja, joiden päällä on runsaasti tomusokeria, ja siksi ne ovatkin erittäin suosittuja pienten lasten keskuudessa.

Makeat tagliatellet kuuluvat emilialaiseen karnevaaliperinteeseen.

Klassiseen tagliatelle-taikinaan lisätään teelusikallinen sokeria ja likööriä. Sen jälkeen taikinalevyt täytetään tomusokerilla ja mausteilla, leikataan viipaleiksi ja friteerataan.

Castagnole on sekin kotoisin Pohjois-Italiasta, mutta suosittu koko maassa.

Tälläkin herkulla on useita kutsumanimiä.

Nämä pienet munkit täytetään joko suklaalla tai vaniljakermalla. Paistamisen jälkeen ne kuorrutetaan tomusokerilla.

Munkit ovat herkullisia heti kuumina, mutta maistuvat hyvin myöhemminkin myös kylminä.

***

Napolilaissa herkutellaan migliacciolla.

Aikoinaan migliaccio–kakussa käytettiin hirssiä, nykyään kakku leivotaan mannasuurimoista.

Mannasuurimot keitetään maidon ja voin seoksessa ja yhdistetään kananmuniin, sokeriin ja ricottaan.

Herkullista ja yksinkertaista.

Migliaccio

4 dl mannasuurimoita

5 dl maitoa

3 dl sokeria

5 dl vettä

350 g ricotta (lehmänmaito)

4 keskikokoista munaa 

40 g voita

1 appelsiinin kuori

1 vaniljatanko

hyppysellinen suolaa

Laita kattilaan vesi, maito, voi ja appelsiininkuori. Lämmitä seosta, kunnes se alkaa kiehua, ja poista appelsiinikuori.

Lisää nesteeseen mannasuurimot koko ajan sekoittaen. Anna kiehua hiljalleen niin kauan, kunnes puuro on sakeaa (noin 5 minuuttia).

Siirrä puuro lepäämään vuokaan. 

Valmista loput taikinasta.

Valuta ricottasta ylimääräinen neste.

Vatkaa kanamunat, sokeri ja vanilja pehmeäksi vaahdoksi. Lisää seokseen ensin ricotta ja sen jälkeen puuro koko ajan sekoittaen.

Vatkaa kunnes taikina on tasainen.

Voitele noin 24 sentin vuoka ja kaada taikina siihen.

Paista 200 asteessa noin 60 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea.

Koristele tomusokerilla.

***

Runsaiden karnevaalijuhlien jälkeen alkaa 40 päivää kestävä paasto, jonka säännöt ovat uskovaisille nykyään jo aiempaa kevyempiä, mutta ainakin tuhkakeskiviikkona sekä paaston jokaisena perjantaina tulisi välttää lihaa ja eläinrasvoja.

Kalaa voi kuitenkin syödä pienissä määrissä.

Yleisesti paaston aikaan pyritään syömään kevyesti ja välttämään ylensyömistä.

Paasto päättyy pääsiäisjuhlaan ja uusiin herkkuihin.

Kaisa Nokela, teksti ja kuvat