Kun etätyölaisellä alkavat seinät kaatua päälle, ja perisuomalainen luonnonrakkaus iskee Rooman asfaltin keskellä, on hyvä suunnata päiväretkelle pusikkoon.

Viterbon suunnalta löytyy paljon ihmeteltävää, esimerkiksi Vitorchianon Italian kauneimpien borgojen listalta löytyvä keskiaikainen keskusta.

Auto ilmaiseen parkkiin kapean sillan viereen, mutta sitä ennen kannattaa käydä vilkaisemassa sillan toisella puolella jököttävä Moai – kyllä, juuri sellainen kuin Pääsiäissaarella maailman toisella laidalla!

Aito ja siis ainoa laatuaan täälläpäin.

Vitorchianon borgon kierrettyämme seuraamme luontopolkuopasteita alas kylän sivua: reitti Corvianoon on merkitty numerolla 125 ja sen pituus on noin 10 kilometriä.

Oikealla puolella ohitamme suuren kiven vierestä Santa Maria del Rotolinon kappelin ja jatkamme kohti Vitorchianon suojeluspyhimyksen arkkienkeli Mikaelin pyhäkköä (1358 jaa).

Risteyksessä on viinin valmistukseen käytetty allas.

Reitti jatkuu pähkinäpensaiden ja viiniköynnösten täplittämänä, kunnes hyvän tovin kuluttua ja nälän kurniessa saavumme linnan raunioille.

Opastaulun mukaan maastossa olisi myös hautoja, jotka jäävät ensi kertaan, sillä meillä on jo kiire syömään maisemapaikalle.

Ja millainen maisema avautuukaan rotkon yli ympäröivään vehreyteen!

Levitämme piknik-tarvikkeemme suoraan maanalaisten asuntojen päälle, rotkon reunalle.

Helposti työstettävään kiveen on kaivettu huoneita, joihin käynti oli entisaikaan, mahdollisesti jo pronssikaudella, rotkon puolelta puutikkaita pitkin.

Myöhemmin niihin on louhittu porraskäytävät ylhäältä, sillä niitä käytettiin eläinten ja paimenten suojana aina viime vuosisadalle asti.

Luontopolku jatkuu keskiaikaisen nekropoliksen ja kirkon raunioiden ohi, ja laskeudumme kalliosta lohjenneiden kivenjärkäleiden lomasta aina joelle asti.

Virran yli pääsimme helposti veden ollessa alhaalla, mutta myös toista puolta voi kulkea: yhdessä kohdassa pitää vain kömpiä lohkareen alitse.

Joen uoma tyssää putoukseen ja myllyn raunioihin.

Vesi kuplii hiljakseen paitsi kalojen myös pohjasta nousevien kaasujen vuoksi.

Hurjapäisimmät voivat nousta kettingin avulla takaisin reitille, me palaamme pätkän matkaa takaisin.

Ohitamme vielä palan etruskien aikaista muuria, ennen kuin käännymme kulkemaan pitkin hiekkatietä kohti Vitorchianoa.

• Mitä Noi syö ja juo: Päivän voi päättää prosecco-pulloon ja ruokaisaan aperitiiviin, jolle hintaa tuli 20 euroa kolmelta hengeltä Mojito Cafféssa. Ulkopöydät löytyvät heti borgon muurien ulkopuolella.

Teksti: Jatta Paakkinen

Kuvat: Susan Kero, Jatta Paakkinen ja Eveliina Pohjola