Kun maa hengittää ja sykkii: geologinen ihme, historiallinen kehto ja nykyajan pelon lähde

Napoli, Italia – Vain kivenheiton päässä Napolin vilkkaasta keskustasta avautuu toinen todellisuus. Campi Flegrei on kuin maisemaan sulautunut jättiläinen – kaunis, hedelmällinen ja petollisen levoton. Tämä laaja kaldera, joka ulottuu Pozzuolista Bacoliin ja osittain myös Napolin kaupungin länsiosiin, on yksi Euroopan aktiivisimmista vulkaanisista alueista. Se ei ole kartion muotoinen kuten kuuluisa Vesuvius, vaan laaja painuma, jonka alle kätkeytyy suunnaton määrä magmaa. Ja se elää – yhä levottomammin.

Geologinen alku: synty merestä ja tulesta

Campi Flegrein historia ulottuu kauas – miljoonien vuosien taakse. Nykyisen kalderan alueella on ollut vulkaanista toimintaa ainakin 80 000 vuoden ajan, ja se on kokenut useita suuria purkauksia ennen sen nykyistä muotoa. Yksi varhaisimmista merkittävistä purkauksista tapahtui noin 56 000 vuotta sitten, ja toinen noin 15 000 vuotta sitten, jättäen jälkeensä suuria tuffikerrostumia ja vaikuttaen voimakkaasti ympäröivään ekosysteemiin ja ihmisasutukseen.

Kuitenkin se, mikä todella muokkasi Campi Flegrein nykyisen maiseman, oli Campanian ignimbriittipurkaus noin 39 000 vuotta sitten. Se oli yksi suurimmista tunnetuista tulivuorenpurkauksista viimeisen 200 000 vuoden aikana. Tuhkaa, laavaa ja vulkaanisia kaasuja syöksyi ilmakehään niin valtavia määriä, että purkauksen vaikutukset tuntuivat koko Euroopassa. Jotkut tutkijat epäilevät, että tällä purkauksella oli osuutta neandertalin ihmisen sukupuuttoon, sillä ilmakehän pölypeite ja siitä seurannut ilmaston kylmeneminen saattoivat romahduttaa heidän elinolosuhteensa.

Vaikka Campi Flegrei on usein kuvattu mediassa ”supertulivuoreksi”, tämä termi ei ole tieteellisesti täsmällinen. Vaikka alueella on tapahtunut erittäin voimakkaita purkauksia – kuten Campanian ignimbriitti – se ei täytä kaikkia supertulivuoren tiukkoja kriteerejä, kuten kykyä tuottaa toistuvasti VEI 8 -luokan purkauksia. Termi ”supertulivuori” onkin enemmän lehdistön ja populaarikulttuurin käyttämä ilmaisu, joka korostaa alueen mahdollisia riskejä ja historiallista voimaa, mutta ei ole virallinen geologinen luokitus.

Maasta rakennettu kulttuuri – tuffi ja ignimbriitti

Campi Flegrein purkauksista peräisin oleva materiaali ei ole ainoastaan muokannut maisemaa, vaan myös rakennettua ympäristöä. Tuffi, vulkaanisesta tuhkasta puristunut kevyt ja huokoisa kivi, oli antiikin roomalaisten suosiossa erityisesti Napolin alueella. Sitä käytettiin temppeleissä, viemäreissä ja kodeissa. Myös ignimbriitti, kuuman tuhkapilven tiivistämä kova kivimassa, oli yleinen materiaali – erityisesti tukirakenteissa ja kaaristoissa. Nämä kivet eivät ole vain osa historiaa – ne muodostavat yhä perustuksia monille nykyisille rakennuksille Napolin seudulla.

Bradisismo – maan hidas hengitys

Campi Flegrein merkittävin ilmiö on bradisismo, maan hidas kohoaminen ja vajoaminen. Tämä ilmiö johtuu siitä, että syvällä maan alla liikkuvat magmat ja hydrotermiset nesteet painavat tai nostavat maanpintaa. Pozzuolissa muinaiset roomalaiset pylväät Macellumissa paljastavat bradisismon pitkän historian: niissä näkyy simpukankuoria eri korkeuksissa, mikä osoittaa toistuvia muutoksia merenpinnan ja maanpinnan välillä. Myös mm. Baian alueella on meren peittämiä ja viime kuukausien aikana bradisismon vaikutuksesta esiintulleita roomalaisten rakennusten raunioita.

Bradisismo ei ole tasaista, vaan se voi kiihtyä nopeasti. Näin tapahtui mm. 1969–1972 ja 1982–1984, jolloin Pozzuolin maa nousi yhteensä yli 3,5 metriä, ja kaupungin keskusta jouduttiin evakuoimaan. Vuonna 2025 tilanne on entistä kriittisempi: maa on nyt korkeammalla kuin 1984 ennen evakuointia, ja kohoaminen jatkuu.

Fumarolit: maan keuhkot

Yksi näkyvimmistä todisteista Campi Flegrein aktiivisuudesta on fumarolit – kuumia kaasulähteitä, joista purkautuu vesihöyryä, rikkidioksidia, hiilidioksidia, metaania ja muita kaasuja. Tunnetuin fumarolialue on Solfatara Pozzuolissa, joka on ollut suljettuna yleisöltä vuodesta 2017 turvallisuussyistä. Tällä alueella kuuma kaasu nousee suoraan maan alta höyryävien reikien ja kuplivien mutakuoppien kautta.

Fumarolit tarjoavat tutkijoille tärkeän ikkunan maanalaiseen toimintaan. Kaasureseptoreilla mitataan kaasujen koostumusta, lämpötilaa ja virtausnopeutta. Erityisesti CO₂:n ja H₂S:n (rikkivedyn) määrän muutokset voivat viitata magman kohoamiseen tai paineen kasvuun kalderan sisällä.

CO₂ – näkymätön vaara

Hiilidioksidi on väritön ja hajuton kaasu, joka voi kerääntyä mataliin paikkoihin ja rakennusten kellareihin, erityisesti alueilla, joilla maan huokoset päästävät kaasuja pintaan. Campi Flegreissä tätä on tapahtunut etenkin Pozzuolin, Agnanon ja Pisciarellin alueilla. Korkeat CO₂-pitoisuudet voivat aiheuttaa tukehtumisvaaran, ja joitakin rakennuksia ja kouluja on jouduttu evakuoimaan tilapäisesti tämän vuoksi. Lisäksi kaasun pitkäaikainen vaikutus rakenteisiin voi heikentää materiaaleja ja lisätä vaurioita maanjäristysten yhteydessä.

Tämänhetkinen kriisi: järistykset ja ennätysnousu

Vuodesta 2022 lähtien Campi Flegrein seisminen aktiivisuus on kiihtynyt huomattavasti. Vuonna 2023 alueella havaittiin yli 3000 maanjäristystä, ja vuonna 2024 oli päiviä, jolloin järistyksiä mitattiin yli 150 päivässä. Huhtikuussa ja toukokuussa 2025 tapahtuivat voimakkaimmat järistykset vuosikymmeniin – magnitudi 4,4 – jotka tuntuivat laajasti Napolissa. 

Pozzuolissa, Bacolissa ja Fuorigrottassa asukkaat elävät jatkuvassa epävarmuudessa. Järistykset tulevat usein yöllä ja kestävät sekunneista kymmeniin sekunteihin. Osa rakennuksista on saanut vaurioita, ja tuhansia asuntoja tarkastetaan säännöllisesti. Koulut ovat joutuneet etäopetukseen useita kertoja järistysten vuoksi.

Elämää tulivuoren sydämessä

Campi Flegrein alueella asuu edelleen yli 500 000 ihmistä, ja vaikka evakuointisuunnitelmat ovat olemassa, niiden käytännön toteuttaminen olisi valtava haaste. Tällä alueella löytyy luultavasti maailman ainoa tulivuoren kraateriin rakennettu huoltoasema. Moottoritie halkoo tunnelissa tulivuoren seinämää, alueella on sairaaloita, jalkapallo stadion ja mm nyt jo suljettu NATO:n tukikohta. Ihmiset elävät tavanomaista arkea tulivuoren ytimessä – osin tottumuksesta, osin pakosta.

Napolissa sanotaan yhä: “A Napoli si vive con la morte accanto, ma si vive lo stesso.” – Napolissa eletään kuoleman vieressä, mutta eletään silti.

Campi Flegrei on enemmän kuin tulivuori. Se on luonnonvoiman, kulttuurin, historian ja inhimillisen rohkeuden risteyskohta. Mutta se on myös muistutus siitä, kuinka ohutta turvallisuuden tunne voi olla maalla, joka elää ja hengittää allamme.

Teksti: Minna Talikka- Contigiani

Kuvat: Minna Talikka- Contigiani ja Free picks