Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokantaan lisättiin vuonna 2020 eri lähteistä runsaat neljätuhatta uutta tai muuten ajankohtaista sanaa.

Meillä ulkosuomalaisilla ei ole useinkaan käsitystä mitä nuo sanat tarkoittavat. Monia vanhoja sanoja on muokattu neuraaliin, sukupuolettomaan muotoon ja vanhat sanat ovat tulleet uusiokäyttöön.

Kotimaisten kielten keskuksen verkkosivulta löytyy onneksi kielitoimiston sanakirja, johon kannattaa käydä tutustumassa.

Muutamia esimerkkejä uusista sanoista:

• Aulatervehtijä. Terveysaseman tms. aulassa asiakkaat vastaanottava työntekijä, joka arvioi vakiokysymysten avulla, onko asiakkaalla hengitystieinfektion oireita, ja ohjaa asiakkaan eteenpäin.
• Etävirvonta. Virvontaa ja varvontaa esimerkiksi parvekkeelta tai chatin välityksellä.
• Hanhinyrkki. Työryhmä, jossa pohditaan valkoposkihanhien esimerkiksi viljelyksille aiheuttamien haittojen vähentämistä. Yksi nyrkin merkityksistä on ”vallankäytön, toiminnan tms. väline”. Nyrkki -sana on ollut esillä myös koronakriisin yhteydessä viittaamassa asiaa hoitavaan kriisiryhmään.
• Hybridistrategia. Maailman terveysjärjestön suosituksiin perustuva koronaviruksen torjuntastrategia, jonka toteuttamista on ohjeistettu näin: testaa, jäljitä, eristä ja hoida.
• Intiimikoordinaattori. Seksi- ja alastonkohtauksia valvova henkilö. Koordinaattori vastaa siitä, että kaikilla osapuolilla on mukava olo kuvausten aikana.
• Japandi. Japanilais-skandinaavinen sisustustyyli.
• Älypotkupuku. Suomessa kehitetty potkupuku, jolla saadaan tarkkaa tietoa pienen lapsen spontaanista liikkumisesta. 
• Torttutuutti. Torttutaikinasuikaleista tuutiksi muotoiltu ja paistamisen jälkeen esimerkiksi luumumarmeladilla ja kermavaahdolla täytetty leivonnainen.
• Pörriäisteko. Pölyttävien hyönteisten elintilaa suojeleva teko.
• Tunkkainen. Muodikkaaksi tullut määrite, jolla halutaan leimata jokin käsitys tai ilmiö ajastaan jälkeen jääneeksi ja nykyaikaan kelpaamattomaksi.

Teksti: Marjo Kaislasuo