Italia kuuluu ulkosuomalaisparlamentin Etelä-Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän alueeseen, jota edustavana varapuhemiehenä olen nyt saanut toimia kaksi kautta vuodesta 2015.

Alueeltamme USP:ssä on mukana 52 yhteisöä, joista puolet on Espanjasta ja suurin osa Aurinkorannikolta.

Italia on toiseksi suurin maa, josta on mukana yhdeksän yhteisöä. Varapuhemiehenä toimiminen on ollut todella mielenkiintoista ja antoisaa, sillä olen päässyt tutustumaan monenlaisiin ihmisiin ja yhteisöihin eri puolilla aluettamme.

Näihin vuosiin on mahtunut Helsingissä pidettyjen kokousten lisäksi aluekokous Zagrebissa Kroatiassa sekä Fuengirolassa Espanjassa.

***

Kroatiassa pääsin tutustumaan pieneen mutta hyvin aktiiviseen suomalaisyhteisöön.

Aurinkorannikolla puolestaan oli vastassa suuri suomalaisyhteisö, joka vain kasvaa vuosi vuodelta, kun alueelle muuttaa yhä enemmän nuorempaa väkeä ja lapsiperheitä työn perässä. Fuengirolassa toimii myös yksi maailman kuudesta suomalaisesta peruskoulusta ”Aurinkorannikon suomalainen koulu”, jossa voi peruskoulun lisäksi suorittaa myös lukion. 

Olen myös päässyt vierailemaan Thessalonikissa tutustumassa Pohjois-Kreikan Suomi-Seuraan, jonka jäsen varahenkilöni Marko Suomalainen on, sekä osallistumaan Kreikan ja Kyproksen suomalaisten tapaamiseen ja Suomi-koulujen seminaariin Ateenassa.

Kreikassa on hyvin samanlaista ulkosuomalaistoimintaa kuin Italiassakin eli pääasiassa alueellisia Suomi-seuroja ja useita Suomi-kouluja. Siellä järjestetään kaikkien suomalaisten tapaaminen kahden vuoden välein samaan tapaan kuin meillä Italiassa kerran vuodessa.

***

Yksi kauteni kohokohtia oli koko Suomi 100 -juhlavuosi kaikkine upeine tapahtumineen.

Vuonna 2017 ulkosuomalaisparlamentti kokoontui myös suureen juhlaistuntoon Helsingissä, jonka yhteydessä pääsin USP:n puhemiehestä ja kolmesta varapuhemiehestä koostuvan delegaation kanssa Kultarantaan tapaamaan tasavallan presidentti Sauli Niinistöä ja rouva Jenni Haukiota.

Suomi-koulut saivat sinä vuonna joka vuosi jaettavan Vuoden ulkosuomalainen -tunnustuksen, joka minulla oli kunnia vastaanottaa Suomi-koulujen puolesta rouva Jenni Haukiolta.

Tapaamisessa keskustelimme presidenttiparin kanssa myös muun muassa ulkosuomalaisyhdistysten toiminnasta ja suomalaisuuden merkityksestä.

***

Ulkosuomalaisparlamentin kautta olen päässyt tutustumaan Suomen poliittiseen päätöksentekoon ja ymmärtänyt myös, miten pitkäjänteistä edunvalvontatyötä monien muutosten aikaansaaminen vaatii. Esimerkiksi kirjeäänestyksen saamiseen meni lähes 20 vuotta.

Suomi-koulujen riittävän rahoituksen varmistaminen vaatii joka vuosi paljon edunvalvontatyötä, jonka ansiosta eduskunta on tähän mennessä joka vuosi korottanut muutoin liian pientä määrärahaa.

Ulkosuomalaisten vaikutusmahdollisuudet tulevat paranemaan seuraavina vuosina, sillä sisäministeriö on laatimassa vuosille 2022−2026 ulkosuomalaisstrategiaa, johon myös ulkosuomalaisparlamentti pääsee vaikuttamaan.

***

Näiden vuosien aikana minulla on ollut suuri ilo tutustua eri puolilla maailmaa asuviin suomalaisiin ja tuntea, kuinka ylpeitä he ovat omasta kotimaastaan ja suomalaisuudestaan.

He pitävät Suomen lippua yllä ja edistävät suomalaista kulttuuria muun muassa järjestämällä upeita tapahtumia ja huolehtimalla ulkosuomalaisten lasten kielitaidosta.

Ulkosuomalaisten verkostot maailmalla ovat valtavat, ja useimmiten kaikki tämä työ on vapaaehtoistyötä.

Tälle työlle pitää antaa tunnustusta ja ulkosuomalaisten verkostoja kannattaisi hyödyntää paljon enemmän Suomen asioiden edistämiseen maailmalla.

Kuten presidentti Niinistö tapaamisessamme totesi: ”Ulkosuomalaiset ovat maallemme voimavara.”

Teksti: Katia Brunetto

• Ulkosuomalaisparlamentti (USP) on vuonna 1997 perustettu ulkosuomalaisyhteisöjen yhteistyöfoorumi.
• USP:n toiminnassa on tällä hetkellä mukana noin 500 yhteisöä eri puolilta maailmaa.
• Parlamentti kokoontuu kahden, kolmen vuoden välein Helsingissä pidettävään istuntoon, jonne yhteisöt voivat lähettää edustajia ja tarkkailijoita sekä tehdä aloitteita. Aloitteista työstetään istunnon aikana päätöslauselmia, jotka parlamentti hyväksyy ja jotka välitetään sitten Suomen pääministerille.
• Ulkosuomalaisparlamentin kautta ulkosuomalaiset voivat konkreettisesti vaikuttaa Suomen lainsäädäntöön ja viranomaismenettelyihin. Vuonna 2003 mahdolliseksi tullut kaksoiskansalaisuus sekä vuonna 2019 käyttöön otettu kirjeäänestysmahdollisuus ovat esimerkkejä USP:n aloitteesta tehdyistä lakimuutoksista. 
• Istuntojen välissä päätöslauselmia vie eteenpäin puhemiehistö, joka koostuu parlamentin puhemiehestä (Suomi-Seura ry:n puheenjohtaja) sekä kahdeksasta varapuhemiehestä, jotka edustavat maantieteellisiä alueita ympäri maailmaa sekä suomenruotsalaisia maailmalla.
• Puhemiehistö kokoontuu kaksi kertaa vuodessa Helsinkiin kaksipäiväiseen kokoukseen, jolloin se vierailee eri ministeriöissä, eduskunnassa ja viranomaisten luona keskustelemassa päätöslauselmista. Uusi puhemiehistö valitaan aina ennen istuntoa pidettävissä aluekokouksissa.
• Tänä vuonna Etelä-Euroopan, Afrikan ja Lähi-idän aluekokous pidetään 7. kesäkuuta kello 19 Suomen aikaa. Ulkosuomalaisparlamentin istunto pidetään 11.−12. kesäkuuta. Se järjestetään nyt ensimmäistä kertaa etänä virtuaalisessa Suomi-kylässä.